Koneiden turvallisuus

Koneiden turvallisuutta voidaan tarkastella niin valmistajan kuin koneen käyttäjän näkökulmasta. Konevalmistajat noudattavat konedirektiiviä (2006/42/EC) ja 20.1.2027 alkaen EU:n uutta koneasetusta (2023/1230). Lisäksi koneiden turvallisuutta tarkasteltaessa tulee huomioida ero kuluttajakäyttöön tarkoitettujen ja ammattikäyttöön tarkoitettujen koneiden välillä. Lähtökohtaisesti valmistaja vastaa kuluttajakäyttöön tarkoitetun koneen turvallisuudesta. Ammattikäyttöön tarkoitetuilla koneilla valmistaja voi ottaa huomioon työnantajan velvoitteet (403/2008) kouluttaa ja ohjeistaa koneiden käyttäjiä sekä toteuttaa koneelle käyttöönottotarkastuksia, riskienarviointia ja määräaikaistarkastuksia. 

Kuva 1: EU lainsäädännön kolme perustyyppiä

Tarkastellaan koneturvallisuutta ensin koneiden valmistajan näkökulmasta. Valmistajan tulee varmistaa ja osoittaa valmistamansa koneen vaatimustenmukaisuus. Vaatimustenmukaisuus tarkoittaa, että kone täyttää sille lainsäädännössä (direktiivit ja asetukset), sovellettavissa olevissa standardeissa (yhdenmukaistetut EU standardit) ja riskienarvioinneissa asetetut vaatimukset. Valmistaja osoittaa vaatimusten täyttymisen; testaamalla (tarvittaessa) ja arvioimalla vaatimustenmukaisuutta sekä laatimalla vaatimustenmukaisuusvakuutuksen (tai liittämisvakuutuksen; osittain valmiit koneet) ja kiinnittämällä koneeseen CE merkinnän. Vaatimustenmukaisuuden arviointi tulee tiettyjen vaarallisten koneiden osalta tehdä ilmoitetun laitoksen (notified body) toimesta.

Koneturvallisuusstandardit näyttelevät tärkeää osaa koneiden turvallisessa suunnittelussa. Lähtökohtaisesti standardien noudattaminen on vapaaehtoista, mutta käytännössä ns. yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen on yleensä yksinkertaisin tapa varmistua ja osoittaa vaatimustenmukaisuus (vaatimustenmukaisuusolettama). Tietyille sarjatuotannolla valmistettaville konetyypeille on olemassa ns. konetyyppikohtaisia standardeja (C-tyypin standardit), jotka ohjaavat konetyypin suunnittelua hyvinkin yksityiskohtaisesti. Mikäli C-tyypin standardia ei ole olemassa, noudatetaan B-tyypin standardeja. Käytännössä ainoa A-tyypin koneturvallisuusstandardi on EN ISO 12100, joka määrittelee riskienarvioinnin ja riskinpienentämisen menetelmät.

Kuva 2: Esimerkkejä A, B ja C tyypin standardeista

Yhden tai useamman toisiinsa liitetyn koneen muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan koneyhdistelmäksi. Koneyhdistelmän käsite ei ole täysin yksiselitteinen vaan jättää usein mahdollisuuden tulkinnalle. Esimerkki koneyhdistelmästä voisi olla vaikka useampi peräkkäinen kuljetin, joilla siirretään käsiteltävää materiaalia eteenpäin tuotantolinjalla. Yksittäiset kuljettimet ovat koneita tai osittain valmiita koneita ja saattavat hankkeessa kuulua eri toimittajien toimituskokonaisuuteen. Kun kuljettimet liitetään toiminnanharjoittajalla yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, joilla on yleensä yhteinen automaatiojärjestelmä, niistä muodostuu koneyhdistelmä. Tällöin yhdistelmän vaatimustenmukaisuudesta vastaa joko toiminnanharjoittaja (koneen käyttäjästä tulee sen valmistaja) tai projektissa toimiva ns. integraattori (esimerkiksi EPCM tai EPC urakoitsija).

Koneen valmistajan käsite on sikäli tärkeä, että valmistajaa velvoittaa em. vaatimustenmukaisuuden varmistamisen ja osoittamisen lisäksi mm. seuraavat vaatimukset; valmistajan on:

• laadittava ja ylläpidettävä ns. tekninen rakennetiedosto
• laadittava ja toimitettava käyttöohjeet

Tekninen tiedosto sisältää mm.; koneen tai koneyhdistelmän yleiskuvauksen sekä yleiset ja yksityiskohtaiset -piirustukset, riskienarviointia koskevat asiakirjat, konetta koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, kuvauksen suojaustoimenpiteistä, sovelletut standardit, testien tulokset, koneen käyttö- ja huolto-ohjeet sekä vaatimustenmukaisuusvakuutukset tai liittämisvakuutukset. Työsuojelun tarkastaja voi esimerkiksi onnettomuustutkinnan yhteydessä velvoittaa valmistajan edustajan (henkilö, jonka nimi on vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa) toimittamaan teknisen tiedoston tarkastajalle. Käyttö- ja huolto-ohjeista tulee käydä ilmi koneeseen liittyvät jäännösriskit.

Olennainen koneturvallisuuden käsite on ns. osittain valmis kone l. puolivalmiste. Osittain valmis kone ei kykene itsenäiseen toimintaan ilman että se liitetään toiseen koneeseen, puolivalmisteeseen, koneyhdistelmään tai järjestelmään. Tällainen on esimerkiksi ilman ohjausjärjestelmää toimitettu kuljetin, moottori, pumppu tai venttiili, joka liitetään osaksi prosessikokonaisuutta. Valmistaja vastaa osittain valmiin koneen osalta vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja laatii ns. liittämisvakuutuksen sekä kokoonpano-ohjeet. Lopullisen koneen tai koneyhdistelmän valmistaja, liittää dokumentit tekniseen tiedostoon ja vastaa kokonaisuuden vaatimustenmukaisuudesta ja CE merkinnästä.

Koneiden käyttäjiä (toiminnanharjoittaja) koskee konedirektiivin (2006/42/EC) ja EU:n koneasetuksen (2023/1230) sijaan työturvallisuuslainsäädäntö eli:

• Työturvallisuuslaki (738/2002)
• Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (VNa 403/2008)

Toiminnanharjoittajan (työnantaja) tulee:

• arvioida koneen riskit käyttöympäristössä
• ylläpitää ja parantaa koneen turvallisuutta
• kouluttaa ja ohjeistaa koneen käyttäjät turvalliseen toimintaan

Etenkin vanhoja koneita modernisoitaessa tulee vastaan koneiden muutoksiin liittyvät käsitteet, kuten; merkittävä muutos ja ei merkittävä muutos. Muutoksen merkittävyyden arviointi ei aina ole ihan yksinkertaista. Olennaista on se vaikuttaako muutos koneeseen liittyviin riskeihin, riskejä kasvattavasti. Lähtökohtana on, että koneen tulee olla vähintään yhtä turvallinen muutoksen jälkeen kuin ennen muutosta. No onko koneen tai koneyhdistelmän ohjausjärjestelmän uusiminen merkittävä muutos? Ei jos ohjausjärjestelmä uusitaan noudattamalla tapaa, jolla koneen valmistaja on alun perin tarkoittanut ohjausjärjestelmän toimivan. Entä jos käsikäyttöinen kone muutetaan ohjausjärjestelmällä toimivaksi? Yleensä automaatiokäyttöön liittyy uusia vaaroja, joita valmistaja ei ole voinut ennakoida konetta suunnitellessaan, mikäli näin. On muutos merkittävä.

EU:n uusi koneasetus (2023/1230) tarkentaa merkittävän muutoksen käsitettä, jota ei oikeastaan ole konedirektiivissä huomioitu, mutta joka on syntynyt käytännön tulkintana ja aiheuttanut paljon päänvaivaa tuotantolinjojen modernisoinneissa jne. Mikäli toiminnanharjoittaja muuttaa konetta merkittävästi tulee toiminnanharjoittajasta koneen valmistaja ja toiminnanharjoittajaa velvoittaa uuden koneen vaatimukset (ks. yllä). Uuden EU:n koneasetuksen määritelmien mukaan muutos on merkittävä, mikäli:

• koneen käyttötarkoitus muuttuu
• muutos aiheuttaa uusia riskejä tai riskitaso kasvaa
• muutos ei ole alkuperäisen valmistajan ennakoima tai sitä ei ole huomioitu alkuperäisessä riskianalyysissä

Toiminnanharjoittajalle:

Olit sitten modernisoimassa konetta tai tuotantolinjaa, suunnittelemassa koneyhdistelmän automaation uusintaa tai haluat muuten vain parantaa turvallisuutta tuotannossa. Olemme lainsäädännön ja koneturvallisuusstandardien asiantuntijoita ja teemme päivittäin tulkintoja niiden vaatimuksista. Laaditaan yhdessä suunnitelma hankkeesi turvallisuuden varmistamisesta. Laadimme hankkeesi vaatimuksiin soveltuvat riskienarvioinnit, autamme tarvittavan dokumentaation tuottamisessa, toiminnallisissa testauksissa sekä vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa.

Konevalmistajalle:

Tarvitsetko tuotteesi riskienarvioinnille fasilitaattorin, apua standardien tulkinnassa tai EU:n koneasetuksen vaatimuksiin siirtymisessä? Olemme tuottaneet turvallisuusasiantuntijan palveluita jo kaksikymmentä vuotta. Asiantuntijamme ovat riippumattomia, tuoden mukanaan uusia näkökulmia, sujuvaa riskienhallintaa ja osaamista niin toisilta toimialoilta kuin erilaisista tuotteista.

Integraattorille:

Onko valmistajan käsite huomioitu EPC tai EPCM sopimuksissa? Onko integraattorin ja toiminnanharjoittajan väliset vastuut selkeästi määritelty? Jos et ole ihan varma asiasta; autamme teitä tarvittaessa alkaen tarjousvaiheesta ja tuotamme projektille riippumattomat teknisen turvallisuuden asiantuntijapalvelut, vuosikymmenten kokemuksella.

Artikkelin kirjoittaja:

Mikko Heikkilä
+358 40 014 7536
mikko.heikkila@tarkes.fi
Johtava turvallisuusasiantuntija,
Toimitusjohtaja