Riskienarvioinnit

Prosessi- ja kemikaaliteollisuuden laitosten suunnittelussa ja operoinnissa laaditaan erilaisia riskienarviointeja. Riskienarviointeja tarvitaan sekä vaatimusmäärittelynä suunnittelulle että osana turvallista operointia. Suunnitteluvaiheen riskienarviointien laajuus ja yksityiskohtaisuus riippuu siitä missä investointiprojektin vaiheessa ollaan menossa:

Konseptisuunnitteluvaiheessa (-50% / +100%) on tyypillisesti tarve saada käsitys hankkeen teknisistä ja taloudellisista perusteista (OPEX/CAPEX). Ts. määritellä investoinnin tavoitteet sekä laajuus. Usein selvitetään esimerkiksi eri prosessi- ja teknologiavaihtoehtoja ja vertaillaan näitä toisiinsa arvioiden teknistaloudellista toteutettavuutta sekä esimerkiksi turvallisuus- ja ympäristönäkökulmia. Yrityksellä saattaa olla esimerkiksi tarve selvittää laitoksen sijoitusta yhdelle tai useammalle maantieteelliselle alueelle tai tontille. Tällöin voidaan tehdä esimerkiksi alustava sijoituspaikkatarkastelu (siting study / major hazard study), jossa arvioidaan merkittävimmät prosessiturvallisuusriskit ja suuronnettomuusskenaariot, perustuen laitoksella käsiteltäviin kemikaaleihin sekä näiden suuruusluokkiin.

Esisuunnitteluvaiheen (-30% / +50%) riskienarvioinnit ovat konseptivaiheen arviointeja tarkempia, mutta silti usein vielä enemmän suuntaa antavia kuin suunnittelun vaatimuksia määritteleviä. Olennaista on tuottaa tietoa investointiprojektin päätöksen teon tueksi. Käytännössä hankkeen kustannusten (OPEX/CAPEX) ja aikataulutuksen määrittelemiseksi. Tyypillisiä esisuunnitteluvaiheen riskienarviointeja ovat:

• Alustava riskianalyysi, jonka tavoitteena on tunnistaa monenlaisia merkittävimpiä vaaratilanteita (kemikaalit, laitteiden sijoitus ja layout, paloturvallisuus, rakentamisen turvallisuus, jne.) ja näihin liittyviä riskejä. Alustava riskianalyysi toteutetaan yleensä jollakin aivoriihimenetelmän sovellutuksella kuten: HAZID, POA, HAZSCAN tai WHAT-IF), jossa vaaratilanteita lähestytään sekä vaarasta-vahinkoon että vahingosta-vaaraan tyyppisesti.
• Seurausanalyysi (consequence analysis), tehdään suuronnettomuuteen johtavien skenaarioiden sekä näihin liittyvien leviämisvaikutusten määrittelemiseksi (myrkyllinen pilvi, paine- ja lämpösäteilyvaikutukset). Seurausanalyysiä käytetään usein apuna sijoituspaikkatarkastelussa, layout -riskianalyysissä tai paloriskianalyysissä.
• Alustava räjähdysvaaran arviointi ja tilaluokituspiirrustus (ATEX/Ex). Tilaluokituspiirrustukset määrittelevät minkälaisia laitteita ja instrumentteja tilaan voidaan sijoittaa. Suuri Ex -laitteiden määrä nostaa hankkeen kokonaiskustannuksia.

Perussuunnittelu- ja toteutussuunnitteluvaiheissa (-10% / +15-20%) tarkennetaan tyypillisesti esisuunnitteluvaiheessa tehtyjä riskianalyysejä. Esimerkiksi seurausanalyysi (leviämismalli) voidaan tehdä kattavasti vasta kun tiedetään säiliöiden tilavuudet ja olennaisten putkistojen halkaisijat. Myös räjähdyssuojausasiakirjan liitteiksi tulevat tilaluokituspiirustukset ja räjähdysvaaran arviointi tarkentuvat suunnittelun edetessä. Muita perus- ja toteutussuunnitteluvaiheen riskienarviointeja ovat mm.:

• Hazard and operability study (HAZOP), joka on yksityiskohtainen systemaattinen prosessiriskianalyysi. HAZOP:ssa tunnistetaan prosessilaitteistoon sekä sen operoitavuuteen liittyviä vaaratilanteita, kuten instrumenttien vikaantumisia ja inhimillisiä virheitä ja arvioidaan näihin liittyvien riskien suuruutta ja merkittävyyttä. Hazopin tuloksilla voi olla hyvinkin merkittäviä kustannusvaikutuksia.

• SIL/TET määrittely on riskipohjainen toiminnallisen turvallisuuden vaatimusmäärittely, jonka tuloksena saadaan turvatoimintojen turvallisuuden eheyden tasot (SIL/TET tasot). Tyypillisiä SIL/TET määrittelyyn käytettäviä menetelmiä ovat mm. Riskigraafi ja LOPA. SIL/TET määrittelyn tuloksista riippuu, tuleeko hankkeen kustannuksissa huomioida turva-automaatiojärjestelmän (TAJ) kustannukset.

• Koneturvallisuusanalyysi on koneille tai koneyhdistelmille tehtävä riskienarviointi. Prosessi- ja kemianteollisuuden laitoksissa koneturvallisuusanalyysiä tarvitaan silloin kun prosessin yhteydessä on osakokonaisuuksia, jotka muodostuvat koneista tai koneyhdistelmistä (esimerkiksi sekoitin prosessisäiliössä tai kuljettimia pakkauslinjastolla). Koneturvallisuusanalyysi eroaa prosessiturvallisuusanalyysistä erityisesti henkilöturvallisuuden seurausvaikutuksiltaan. Kun prosessiturvallisuusanalyysissä pyritään estämään prosessiin sitoutuneen energian vapautuminen ympäristöön, koneturvallisuusanalyysissä pyritään eristämään koneen vaaralliset liikkeet ihmisten vaikutusalueelta esimerkiksi pysäyttämällä liike tai estämällä ihmisen pääsy vaara-alueelle.

• Kemikaaliturvallisuusanalyysissä arvioidaan kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyviä henkilö- ja ympäristöriskejä, kuten: vuodot, reaktiot, tulipalot ja räjähdykset. Kemikaaliturvallisuusanalyysi tarvitaan Tukes -luvan liitteeksi, kun kysymyksessä on toimintaperiaateasiakirja- tai turvallisuusselvityslaitos.

Paloturvallisuusanalyysissä arvioidaan palokuormia, syttymislähteitä, palo-osastointia, rakenteiden paloturvallisuutta, sekä erilaisia palosuojaukseen ja hätätilannevarautumiseen liittyviä ratkaisuja. Tavoitteena on tunnistaa paloturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toteuttaa niin rakenteellisesti kuin sijoituksellisesti mahdollisimman turvallisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Rakentamisvaihe on yksi investointiprojektin riskialttiimmista vaiheista. Rakentamisen aikana työmaalla työskentelee tyypillisesti useita eri urakoitsijoita ja erityyppisiä rakennus- ja asennustöitä on käynnissä samanaikaisesti. Rakentamisenaikainen turvallisuusriskien arviointi (construction phase safety risk assessment) on lakisääteinen vaatimus mm. työturvallisuuslaissa ja VNa 205/2009 (rakennustyön turvallisuudesta).

Kun prosessia ajetaan ylös ensimmäistä kertaa, ollaan aina uuden edessä.  Erilaisia käyttöönottoon liittyviä riskienarviointeja ovat esimerkiksi:

• prestart-up safety review (PSSR), tarkastuslista, jonka tarkoituksena on varmistaa, että prosessin ylösajo on mahdollista tehdä turvallisesti ts. rakennustyöt ja asennukset on luovutettu hyväksytysti, turvajärjestelmät toimivat, riskianalyysien suositukset on toteutettu, käyttö- ja hätätilanneohjeet ovat kunnossa ja henkilöstö koulutettu tehtäviinsä
• poststart-up safety review tehdään tyypillisesti 1-3 kuukautta käyttöönoton jälkeen. Tarkoituksena on verrata todellista käyttökokemusta suunnittelun aikaisiin oletuksiin ja päivittää tarvittaessa käyttöohjeita, koulutusmateriaaleja sekä riskianalyysejä.

Käyvän laitoksen riskienarviointimenettelyjä:

• RetroHazop, lifecycle hazop, Revalidation hazop tms. säännöllinen 3-5 vuoden välein tehtävä kokonaisriskienarviointi. Vaatimus perustuu kemikaaliturvallisuuslakiin (390/2005) ja SEVESO-direktiiviin. Analyysin tarkoituksena on varmistaa, että riskienarvioinnit ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat ajan tasalla. Ts. mahdolliset prosessi- ja automaatiojärjestelmiin liittyvät muutokset on arvioitu sekä todelliset käyttökokemukset ja läheltä piti tilanteet huomioitu, eikä laitokselle ole muodostunut uusia prosessiturvallisuuteen liittyviä riskejä.

• MOC -menettely on ennen muutoksen toimeenpanoa suoritettava riskienarviointi, jossa arvioidaan kaikki tekniset ja toiminnalliset muutokset (putkisto, laitteet, kemikaalit, automaatiojärjestelmät ja työmenetelmät). MOC-menettely on lakisääteinen vaatimus Tukesin valvomille laitoksille.

• Kunnossapidon ja laitteiden eheyden riskipohjaiset arviointimenetelmät.

• Säiliöiden ja painelaitejärjestelmien tarkastusohjelmat (PED- ja VNa 1549/2016 -vaatimukset)

• Työn riskienarviointi / työlupamenettelyt (permit to work)

• Työkohtainen riskinarviointi (TRA / Job Safety Analysis, JSA)

EPCM tai EPC toimittajalle:

Riippumattomat riskienhallinnanpalvelut, ammattitaidolla ja kokemuksen tuomalla varmuudella. Asiantuntijamme tuovat pöytään; osaamisen riskienarviointimenetelmästä, ymmärryksen investointiprojektien vaiheistuksesta, laajan toimialarajat ylittävän kokemuksen sekä inhimillisen otteen ryhmätyöskentelyn fasilitointiin.

Toiminnanharjoittajalle:

Haluatko parantaa toimintasi turvallisuutta? Laadimme menetelmän, ohjeet sekä työkalut käyttöösi, halutessanne fasilitoimme riskianalyysit tai koulutamme osaajanne soveltamaan menetelmää käytäntöön.

Artikkelin kirjoittaja: 
Mikko Heikkilä
+358 40 014 7536
mikko.heikkila@tarkes.fi
Johtava turvallisuusasiantuntija,
Toimitusjohtaja